Kotimaisesta terveydestä

Kirjoitin artikkelin Suomen Pyreneläiset lehden käyttöön 2022, ja ajattelin jakaa samaisen alkuperäisen artikkelini omilla sivuillani.

pvm 18.08.2022

2010-2020

syntyneiden Suomessa kasvatettujen

Laumanvartijakoirien terveystilastot

Pyreneittenkoiramme on terve, elinvoimainen ja lisääntymiskykyinen rotu. Ensisijainen tavoite niin meillä jalostustoimikunnan jäsenillä, kuin kasvattajilla, on pitää rotu tällaisena tulevillekin sukupolville. Tästä syystä on tärkeää tuntea oman koirakannan terveys.

Mountain’s Pearl pyreneittenkoirien kasvattajana, mielenkiintoni on aina ollut jalostustuksessa ja rodun elinvoimaisuuden ylläpitämisessä. Siksipä tänä keväänä päätin vertailla laumanvartijarotuja keskenään terveystutkimustuloksiltaan. Otin ajanjaksoksi vuodet 2010-2020 ja kohteeksi Suomessa syntyneet yleisimpien laumanvartijarotujen edustajat tuloksineen. Olen poiminut tilastoon vain ne rodut, joita on rekisteröity em ajanjaksona vähintään 200. Yleisin näistä on pyreneittenmastiffi noin 1200 yksilöllä ja vähälukuisin estrelanvuoristokoira. Tätä pienemmät populaatiot on jätetty pois. Tiedot on koottu Kennelliitton jalostustietojärjestelmästä. Pyreneittenkoirien ajankohtaisia terveystuloksia voi tutkailla Kennelliiton KoiraNet-ohjelmassa:

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveystilastot.aspx?R=137&Lang=fi

Joka vuosi käy useampi nuori laumanvartija läpi polvileikkauksen tai muun operaation. Koiranetissä näkyy kuitenkin vain murto-osan leikkaustiedot ja ne ovat olleet pyreneittenkoiria. Haluaisinkin nyt vastuuttaa kasvattajia ja koiran omistajia ilmoittamaan operaatiot ja kuolinsyyt Kennelliittoon. Kasvattajilla on suuri merkitys siinä tuleeko kasvattien tietoja ilmoitettua terveys ja kuolintietoineen koiranetin tietokantaan. Polvileikkaukset, kyynärleikkaukset ja olkanivel operaatiot, kaikki voi ilmoittaa sähköpostitse kennelliittoon, vaikka et olisi kennelliiton jäsen. Tiedot voi ilmoittaa pyytämällä eläinlääkäristä epikriisin ja lähettämällä sen tiedoksi vaikkapa sirunumeron kera. Tiedot palvelevat kasvattajia, vaikka ne ilmoitettaisiin vuosikymmenenkin kuluttua! Näin jalostustoimikuntien keräämä data jokaisessa rotuyhdistyksessä olisi paremmin paikkansa pitävä.

Artikkelia on ollut mielenkiintoista työstää. Toivon sen myös herättävän ajatuksia teissä lukijoissa. Ajatuksena on ollut nähdä suomalaisen kasvatustyön tilanne. Pohjoismaille tyypilliseen tapaan olemme vastuullisesti teettäneet terveystutkimuksia koirillemme.

Osa roduista, kuten pyreneittenkoira, kuuluu Kennelliiton PEVISA ohjelmaan (Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) .

Lonkat

Lonkkanivelen kasvuhäiriö on koirien yleisin luuston/nivelten kasvuhäiriö. Se voidaan määritellä perinnölliseksi lonkkanivelen löysyydeksi. Lonkat ovat syntymähetkellä makroskooppisesti normaalit, mutta muutokset alkavat jo pennun ensimmäisten elinviikkojen aikana. Löysyys johtaa reisiluun pään ja lonkkamaljan riittämättömään kontaktiin. Alueelle kohdistuu epänormaalin suuri paine, joka on sitä suurempi mitä pienempi kontaktialue on. Tämä voi johtaa mikromurtumiin ja lonkkamaljan mataloitumiseen. Noin vuoden iässä lantion luutuminen on täydellistä ja lonkkaniveletkin stabiloituvat. Yleensä kipukin helpottaa tässä iässä.

Pyreneittenkoira on ainoa rotu, jonka tutkimustuloksista yli 80% oli A tai B lonkkaisia. Toisena on estrelanvuoristokoirat, sitten keskiaasiankoirat ja maremmano-abruzzeset. Yhtä rotua lukuunottamatta yli 50% tutkituista koirista oli A tai B lonkkaisia. Rodun kokonaismäärästä eniten tutkittiiin slovakiancuvaceja: 49% syntyneistä, ja vähiten kaukasiankoiria: 34%. Mielestäni on hyvä huomioida, että kehitys on ollut joka rodussa positiivinen, ja jokaisessa rodussa on yli kolmasosa tutkittu lonkkien osalta jo viime vuosikymmenellä.